Dandeettii fi raawwii baatirii madaaluu fi madaaluu.
Baatiriin ulaagaalee hojii eegamu akka guutu mirkaneessuuf.
Qormaata dandeettiitiin Haala Fayyaa (SOH) funyoo baatirii sirritti qabachuu fi baatiriiwwan ga’umsa gaarii hin qabne adda baasuu.
Fayyaa waliigalaa baatirii funyoo guddisuuf.
Amanamummaa fi bu’a qabeessummaa humna duwwaa mirkaneessuuf.
Meeshaalee lubbuu qaban voolteejii gadi aanaa qaban waliin yeroo hojjettu, meeshaalee elektirikii insulaayidii ta’an fayyadamuun elektirikii akka hin rukutamneef.
Tarminaalota baatirii sirnaan mallatteessuu fi sarkiyuutii gabaabaa akka hin uumamneef wayaa sirrii ta’e mirkaneessuu.
Sarkiyuutii gabaabaa kaarentii kallattii (DC) fi lafa kaa’uu cimsee dhorkuu.
Fageenya nageenya qabu eeguu fi tarkaanfiiwwan adda baafamuu meeshaalee lubbuu qaban irraa hojiirra oolchuu.
Qormaanni dandeettii harkaan gaggeeffamu hojjettoota irratti fedhii olaanaa kaa’a. Adeemsi qorannoo dandeettii nageenya hojii fi amanamummaa meeshaalee kanaaf mijataa miti. Yeroon hojii dheeraa fi baay’inni meeshaalee qorannoon dandeettii idilee akkaataa ibsa kennameen akka xumuramu mirkaneessuun rakkisaa ta’a.
Fakkeenyaaf, biiroon dhiyeessii humnaa tokko buufataalee xiqqaa sadarkaa voolteejii adda addaa qaban 62 kan to’atu yoo ta’u, hundi isaanii sirna DC lama kan qaban yoo ta’u, walumaa galatti funyoo baatirii 124 fayyadama irra jiru jechuudha. Akka istaatiksii bal’aa agarsiisutti, hidhaawwan kana keessaa 66 waggoota shan oliif, 58 ammoo waggoota shan hin guunne hojiirra kan oolan ta’uu ibsameera. Kunis giddu galeessaan waggaatti hidhannoowwan baatirii 95 qorannoo dandeettii gadi lakkifamuu akka barbaadan agarsiisa. Gareen hojjettootaa lama torbanitti qorannoo dandeettii gadi lakkifamuu yoo raawwatan, xumuruuf ji'a jaha fudhata ture.
Sirni qorannoo dandeettii toora interneetii fagootti tuuta baatiriidhaaf ta’u qorannoo dandeettii fageenya irraa gadi lakkisuu haala nageenya qabuu fi amanamummaadhaan gaggeessuu kan danda’u yoo ta’u, kunis baatiriiwwan ga’umsa gaarii hin qabne dafanii adda baasuu dandeessisa. Akkasumas yeroo hojiitti baatiriiwwan dogoggora sarkiyuutii banaa qabaniif kaarentii walitti fufiinsa qabu kennuu danda’a, kanaanis hojiiwwan suphaa baatirii ofumaan hojjechuu fi ogummaadhaan bulchuu danda’a.
DFUN guddate furmaanni qorannoo dandeettii toora interneetii fagoo kan Sirna Humna Telekoom qorannoo dandeettii fagoo, gadi lakkifamuu anniisaa qusatu, chaarjii sammuu qabu, hordoffii baatirii, fi baatirii hojiitti galchuu dabalatee hojiiwwan hedduu walitti fida. Furmaanni kun qormaata sakatta’iinsa harkaan yeroo fudhatuu fi humna namaa baay’ee barbaadu, rakkoo qorannoo dandeettii sarara ala sababa dhimma walitti hidhamiinsa addaan cituu fi deebi’anii walitti hidhamiinsa uumuu, fi qormaata iddoowwan faffaca’an kunuunsuu bu’a qabeessa ta’een furmaata kenna. Sirnoota akka buufata xiqqaa, wiirtuuwwan to’annoo, fi warshaalee humna elektiriikaa kuusaa anniisaatiif mijataadha.
